Terveisiä 3-vuotis neuvolasta!

Viikon vinkki 3-vuotiaiden vanhemmille: laita pussillinen askartelutarvikkeita ja liimapurkki pöydälle ja mene katsomaan elokuva.

Odotin suurella jännityksellä neuvolapäivää. Minua jännitti lähinnä onko tytär yhteistyökykyisellä päällä koska vastikään tuli kenkää kerhostakin....

Ensiksi oli meidän vauvan 5 kk vuoro ja sillä aikaa tytär sai rauhassa leikkiä tätin leluilla. Sitten siinä leikin lomassa kyseltiin päävärit no osasi ihan kaikki. Sitten rakennettiin palapeliä eli ihan semmoista oikeaa muumipalapeliä jossa on 15 palaa. No sekin meni oikein hyvin. Muumeilla oli sateenvarjot, koska satoi vettä. Tyttö rakenteli palikoista iiiison tornin ihan oma-aloitteisesti ja höpötteli palkoissa olevia kirjaimia "tässä on J!" Eli aakkosetkin on hanskassa vaikka ei tarvitsiskaan. Potkittin ja heiteltiin palloa ja se oli kivaa!

Seuraavana oli sitten vähän leikkiä leluilla.Pikkuleluja taisi olla siinä kaksi kirahvia joista toinen oli pieni ja toinen iso. Sekin kysyttiin hahmottaako pienen ja suuren jo ja kyllä sieltä oikea vastaus tupsahti. Sitten päästiinkin piirrustus hommiin eli piti piirtää vaakaviiva ja pystyviiva mallista. Piti piirtää myös ympyrä ja sille silmät, suu, nenä, kädet, jalat ja hiukset päähän. Aivan ihana pääjalkainenhan sieltä syntyi. Tytär piirsi vielä hirviönkin oma-alotteisesti.

Huomatkaa luova silmäasetelma!!

Katsottiin vielä hahmottamiskykyä kaikille tuttujen symbolien avulla. Piti laittaa vielä symbolikortit paperille oikeiden kuvien päälle ja nimetä ne. Sieltähän löytyi lapsen mukaan rengas (ympyrä), perhonen (epämääräinen sydän), telkkari (neliö) ja talo. Katseltiin vielä kirjasta kuvia joissa oli samankuuloisia asioita esim. tukka, sukka ja ...ja...nukka (??) ja täti kysyi mikä on sukka jne...lapsi hoiti tämänkin kohdan mallikelpoisesti. Kai siinä testattiin kuullun ymmärtämistä ja asioiden tunnistamista. Sitten vielä pakolliset mittaukset ja kasvukäyrät näyttää hyvältä. Kyseltiin tietysti myös hygienia, unirytmi, ruoka-asiat, hoitosysteemit, perhetilanteet jne. yms. elämään liittyvät tärkeät peruskysymykset.

Kaikki meni aivan loistavasti. Diagnoosina oli, että lapsi on ikäistään huomattavasti kehittyneempi ja erittäin yhteistyökykyinen. Sosiaalisesti, motorisesti ja verbaalisesti tosi lahjakas tyyppi! Siitäs sait kerhontäti! Muuten kuulin eilen, että sama kerhontäti oli potkinut muitakin lapsia pois kerhosta joiden kanssa ei tullut toimeen ja oli antanut kasvatusohjeitakin perään. Mullehan se ehdotti, että meille pitäis kutsua Supernanny käymään!

You are without a sprinkler :)

Oli haasteellinen asioiden hoito iltapäivä koneella -  välillä vauveli oli rintaruokinnassa ja minä näpyttelin yksisormijärjestelmällä ja välillä 3-vuotias halusi tulla auttamaan ja näppäilemään numeroita...Kuuntelin samalla kuulokkeilla Yle Puheen ohjelmia ja ehdoton helmi oli Samuli Putron haastattelu

Kuka tahansa kelpaa uudelta soooalbumilta Taitekohdassa kuullostaa hyvältä. Tulipas hinku kuulla lisää! Eli levykauppaan lamps.

On se kyllä lahjakas kaveri hienoine lyriikoineen. Hauska juttu oli että Samuli Putron salanimi on ollut Sam Japanialainen ja toinen hänen hahmonsa on ollut Tokio Night Mate eli  Hollantilaisen Druidi Folk- koulukunnan edustaja. Tällä kaverilla oli ollut hassusti samantyylisiä kappaleen nimiä, mutta tietenkin englanniksi kuin eräällä tunnetulla Suomalaisbändillä.

Putro toteaa haastattelussa, että ihminen saa laittaa itsensä likoon ja saa ottaa riskejä jos katsoo sen olevan sen arvoista. Ihan mahtavaaaaa!  

Kevätpuhteita sisätiloissa

Eilen kyllästyin totaalisesti - kotimme näytti pölypallojen ja lelujen sekasotkulta. Päiviteltiin isännän kanssa miten lapsuuden kotimme olivat aina niin puhtoisia ja siistejä. Me ollaan sottapyttyjä! Aikuiset ja lapset. Tätä on tosi vaikea hallita. 230m2 kahdessa kerroksessa ja yllättäen liian vähän säilytystilaa. Esim. 6 lapsen ja kahden aikuisen luisteluvarusteet portaiden alla ei ole mitenkään kaunis näky.

Koira on myös haastava elukka. Sillä on pitkähköt karvat ja se rakastaa kieriä hiekassa. Imuroit tänään ja huomaat illalla, että joka kynnyksen edessä on vähintään karvapalloja ja hiekkaa!! Kai se koira pitää alkaa oikeasti harjaamaan joka kerta ennen sisälle päästämistä varsinkin kun nyt meidän vauvalla alkaa lattialla kierimisen aika.

Näistä ei kyllä luovuta: mummun tekemiä ihania hiiriä. Vieläkun löydettäis kaikki ihanat pikku vaatteetkin romujen röykkiöistä.

Entäs lelut sitten? Toimivia säilytysjärjestelmiä täytyisi hankkia ja kai niitä lelujakin pitäisi alkaa jo karsimaan pikkuhiljaa. Vuosien saatossa kuuden lapsen kertyneet lelut kun pyörii laatikoissa ja sitten 3-vuotias niitä levittelee ympäriinsä ja isommatkin. Aivan tolkuton määrä kaikkea muoviroinaa ja krääsää millä ei ole edes mitään käytännön funktiota. Muutakuin lattialle heittäminen. Huokaus. Vaatteista nyt puhumattakaan.

Ois kyllä kirpparipaikkaa hankittava lähiaikoina.

Joo ja pääsiäistä odotellessa...satamiljoonaa yllätymunaa joiden sisällä on mitä ihanimpia uusia pikkuroinia...

Tuli kenkää kerhosta!

Ollaan käyty Seurakunnan perhekerhossa siitä syystä, että meidän kotona/mummin ja ukin luona hoidettu lapsi oppisi toimimaan ryhmässä ja ottamaan ohjeita muiltakin vastaan. Ylipäätänsä sellaisia sosiaalisia taitoja, joita voi tarvita joskus elämässä...

Ideana oli, että sen jälkeen kun ollaan yhdessä käyty perhekerhossa lapsi voi aloittaa oman itsenäisen päiväkerhon. Tyttö on ollut suorastaan liikuttava puhuessaan miten hän on nyt iso kerhotyttö; on reput, tossut ja kaikki tarpeellinen mitä iso kerhotyttö voi tarvita...

Keskiviikkona koitti sitten eka oma kerhopäivä. Minuakin jännitti miten lapsi pärjää ensimmäistä kertaa ilman vanhempia tai isovanhempia. Vein tytön kerhoon, jossa hänet vastaanotettiin ystävällisesti. Tyttö vietiin heti vessaan käsienpesulle ja kohta kuuluikin tätin ääni, että miksi sinä raahaat isoa tuolia johon lapsi tietenkin vastasi, että kun hän ei yllä lavuaariin. Täti siihen, että on meillä pieniäkin tuoleja. Minua huvitti tytön omatoimisuus. Reipas ja omatoiminen lapsi...

Lähdin kotiin ja puolen tunnin päästä puhelin soi: Hei, voisitteko hakea tyttärenne pois täältä, hän sai raivokohtauksen. Minä siihen, että mitä tapahtui. Oli kuulemma kieltäytynyt yhteislauluista ja piirissä istumisesta. Sitten oli alkanut itkemään kun oli käsketty ja lopulta oli saanut raivarit kun täti oli vienyt pois.

Jäi pikkusen hämmentynyt olo, kun minulle sanottiin, että ei tartte enää tulla. Heillä ei ole aikaa keskittyä hankalaan lapseen, kun on paljon lapsia. Kenkää tuli. Pitäkööt kerhonsa! Vain "kiltit" ja eiuhmaikäiset pääsee näemmä kerhoon. No, kaikella on tarkoituksensa. Vissiin.

Ymmärrän kyllä, mutta menikö tämä nyt oikein? Olisiko pitänyt kokeilla vielä edes kerran tai jotain ??